Tyynyaskartelua

En ole vielä jaksanut opiskella ompelukoneen käyttöä, siitä on vielä kammo käsityövihausajaltani koulusta... Mutta sepä ei haittaa ministelyssä, jos on vaan hyvää liimaa :D :D... Tuli ihan söpö tyynykolmikko liimailtua kokoon tossa telkkaria katsellessa, voi kun saisi tuollaiset ihan omalle sohvalle...

Vielä on vähän hakusessa se, että mikä tyynyjen loppusijoituspaikaksi lopulta siunaantuu. Ne sopii kivasti yhteen, mutta voi ne yhtä lailla erottaakin. Ja toki tuollaisia on helppo näprätä lisää jos haluan sitten tuollaisia joka sohvalle ja sängylle :D Ja jos sen ompelukoneen käytön viitsisin opetella, niin mahdollisuudet sen kuin laajenisivat. Pakko muuten vielä mainita, että noiden kahden suuremman tyynyn rusetit tehty taas paidan "henkarinarusta" ja ihan kivasti ne kiiltää.

Toisessa kuvassa näkyvä jyhkeähkö sohva on oikeasti muuten sormusteline, jonk löysin eilen erittäin omituisesta kaupasta Tampereen pääpostin vierestä. Se oli niin hyvin nukkekotikokoinen, että oli ihan pakko hankkia. Ja paljon halvemmalla sain kuin jos olisin jostain nukkekotikaupasta tuon hankkinut. Mutta sohva jää varmaankin odottelemaan toista minikotia: Lundbyn olkkarissa haluan pitää tuon äitini vanhan kaluston, jonka punaiset käsinojat ja jalat ovat saaneet vain harmahtavaa maalia raikastukseksi. Olkkari sai muuten ihanan piristyksen uudesta mattohankinnasta, ja lattialle unohtunut uusi käsilaukkukin sopii sävyihin hyvin :)

♥:lla Iiris