Kerroskakkuvati tulevaan keittiöön

Tänään olen askarrellut Maria Malmströmin ohjeella kerroskakkuvadin. Ohjeessa sanottiin, että helppo tehdä, mutta  mulla tässä meni kyllä ihan hävyttömän kauan :D Mutta ihan tyytyväinen olen lopputulokseenkin.

Eli kyseessä siis Maria Malmströmin ohje, jota testasin. Tämä oli kiva ohje, koska siinä ei tavinnut mitään hirveän erikoista, sellaista jota ei perusnäpertelijältä jo löytyisi. Yhtä Vain Elämää- ja pari Iholla -jaksoa myöhemmin rautalangasta, pahvista, parista helmestä, pitsistä, liimasta ja maalista oli syntynyt sitten aika romanttinen kerroskakkuvati. Paikkansa tämä tulee mitä luultavimmin löytämään Chantillyn tulevasta keittiöstä, tai vaikka olkkarista.

Nyt mulla on sitten jo yksi astia odottamassa uutta keittiötä. Ja ihan ilmaiseksi ;) Voisi muuten tehdä enemmänkin tuosta rautalangasta, vaikka kokeilla ihan sänkyäkin siitä! :)

♥:lla Iiris

Valmista mutta vasta ministi

Hei, kirjoittelen täältä sohvaltani odotellessani lempirealityni Iholla, alkua. Mielenkiinnolla ootan sitä, voiko miesten ajatukset koskettaa niin kuin joidenkin naisten ajatukset tekivät aikaisemmilla tuottareilla. Toivon, että aitous on aitoa, suru surua ja ilo iloa, että ihan oikeasti ollaan iholla. Tai voivatpahan ne miehet olla aitoja, mutta toivon että niiden tunteet tuntuis taas minussa. Että odottaisin sitä ohjelman alkua, enkä tuijottaisi ruutua vaan silmät harmaana ja miettisin koska ohjelma päättyy.

Tuosta tulikin mieleeni, että on toden teolla alettava pohtimaan Chantillyn tulevia asukkaita. En halua tehdä semmoista ydinperheratkaisua, se on jo nähty ainakin minun päässäni. Ainakin haluan niille ihanat, aidot luonteet, sellaiset inhimilliset ja koskettavat. Oon miettinyt, että jospa repäisisin ja laittasin sinne kivan naisparin asustelemaan. Toisesta vähän sellainen vakavamielinen ja lempeä psykologi, toisesta sitten vaikka jotain ihan överiä, esimerkiksi hersyvä viiniasiantuntija :D. Kivempi saada kaksi kaunista naisnukkea, miettiä niille ulkonäöt ja pukea ne sitten kauniisti. Puhumattakaan kaikista ihanista naisten asusteista ja kosmetiikasta ;) Ja mahdollisesti he voisivat hankkia myös perheenlisäystä :) Mutta jokatapauksessa, muuttaa merenrantahuvilaani sitten kuka tahansa, tulevat he olemaan eläinrakkaita. Huvilan ullakolle on nimittäin jo kotiutunut pörheä harmaaturkkinen kisuli, jolle kissakuumeinen sisareni saa kunnian antaa nimen. Kisuli on ihan itse huovutettu, idea tähän höpsöläiseen tuli Maria Malmströmin nukkiskirjan neulahuovutetusta nallukasta. Jotenkin minulla on sellainen tunne, ettei tämä tapaus jää Chantillyn ainokaiseksi nelijalkaiseksi.

Taas yksi jos toinenkin lomapäiväni on humpsahtanut Chantillyn raksatyttönä, kun ullakko on noussut ja katto saatu osittain jo pään päälle. Kun tuota huvilaa ryhtyy kokoamaan, niin sitten sen kokoaisi vaikka ihan yhtä soittoa alusta loppuun saakka. Mutta kun niin se ei mene, koko ajan pitää ajatella kokonaisuutena, niin kuin oikeankin talon rakennusprosessissa. Ja nukkistaloa rakentaessa pitää pitää huolta, että pienet kätöseni mahtuvat joka nurkkaan aina siihen asti että kaikki näyttää minusta ihanalta ja tuo minulle iloa siitä, että kyllä minä osaan.

Vasta pikkuriikkinen osio näyttää edes vähän valmiilta, mutta mielestäni se on niin kaunis ja tuo tsemppiä jatkaa projektia, että halusin sen tännekin saada näytille. Tuo vintti on tuollainen jossa tekis mieli syksysateiden ropistessa kattoon vaan kietoutuu lämpöseen peittoon ja silitellä vieressä kehräävää kissaa. Hento pilvitapetilla päällystetty päätyseinä rauhoittaa, niin kuin valkoiset kattoparrut ja valkoinen matala kattokin. Valkoista siksi, että halusin ullakostakin sellaisen missä mun ajatukset mahtuvat hengittämään, että on avaraa ja valoa. Ja kun vihdoinkin biltematikkuja sain haalittua omakseni, laitoin niistä jo muutamat harmaat lattialankut ullakolle että kissan on mukavampi siinä loikoilla ja katsella ensimmäisestä lasitetusta ikkunasta ulkomaailman tapahtumia. Lattiasta tulee ihana. Ei ne turhaa niitä tikkuja ole kehuneet siellä facebookin nukkisryhmissä ;)

Viimeisissä kuvissa karu todellisuus iskeytyy verkkokalvolle :D Aivan viimeisimmässä näkyvissä jo pieni vilaus tulevan keittiön söpöistä sydäntapeteista ♥ Ehkä nekin tsemppaa mua unelmakeittiön suunnitteluun ja toteutukseen.

Tää on hyvä harrastus.

♥:lla Iiris

Romanttinen kukkakeittiö

Mä niin tykkään mun nukkiskeittiöstä. Se on mun lempihuone ihan ehdottomasti. Siinä on väriä ja luonnetta ja silti se on niin söpö ja romanttinen. Toi tapetti oli kyllä nappivalinta. Eilen mulle saapui postissa nukkekotikirppikseltä ostettu tiskipöytä, tuunasin siihen hanan vanhasta korvakorusta ja oi että, väriä myöten sopii tiskipöytä keittiööni. Tällä hetkellä kaappi on vielä tyhjä, mutta eiköhän sinne tavaraa löydy. Säilytystilaa kattiloille tai siivouskomero...

Ja sitten tykkään noista purkeista tuolla keittiön hyllyillä. Niissä lukee aina että mitä siellä on, ja sitten siellä on sitä itseään, eli esimerkiksi purkissa jossa lukee Tea, on ihan oikeasti sitten teetä. Näpsäkkää.

Ja kaikesta muustakin pidän, eihän noi muuten tuolla mun kodissani olisi.... Esimerkiksi tuo sininen
emalikannu nukkiskirppikseltä on söpö, ja nuo viinipullot, ja toi ekstraihana hillopurkki, se on kyllä lempparini. Se on mukavaa, kun saa ihan itse päättää mitä tuonne laittaa, ei tarvi kysyä muiden mielipidettä tai miettiä sen enempää, voi toteuttaa tai ainakin yrittää toteuttaa kaiken mitä keksii tai näkee muiden nukkekodeissa. Ehkä tää lisää jotain hallinnan tunnetta, että kun oma elämä on kaaoksessa niin voi uppoutua tuohon minimaailmaan jossa kaikki on paljon helpommin hallittavissa. Ehkä se onkin just se syy miks mä tähän hommaan oon nyt hurahtanut, että pääsen pakoon sitä ahdistusta ja vaikeita ajatuksia. On helpottavaa täyttää pää pohtimalla, millaiset tyynyt olisivat sohvalla parhaimmat ja mitkä puolestaan sopisivat makuuhuoneeseen. Sellaisia tärkeitä tyhjänpäiväisyyksiä.

Huomatkaa itsetehty jääkaappi ;)

Tässä viimeisenä vielä mun lempikohta nukkiksestani. Eikös se niin ole, että keittiö on se kodin ♥

♥:lla Iiris

Kylppäriremontti

Tänään on tehty kylppärissä remppaa potien samalla pientä festariväsymystä. Eilinen oli ihana päivä, mutta sitä enemmän oon viihtynyt tänään vain kotosalla nukkiksen ja telkkarin kanssa. Jotenkin on semmonen uupunut olo ollu jo jonkin aikaa, enkä silti saa nukutuksi tarpeeksi. Mutta festarit, kaverit ja nukkisremontti ovat ihan hyvää sielunhoitoa.

Kylppärissä meni hermot siihen isoon peiliin, ei sillä ettenkö pitäisi siitä vaan siksi että se vei kaiken tilan pöydän tavaroilta. Peili löytää ehkä paikkansa makuuhuoneen sängynpäädystä, mutta kylppärissä on nyt tämä ihan toinen, pieni ja siro. Ja kaakelointiakin jouduin uusimaan, pikaliimalla liimattu peili kun vei sitä hieman mukanaan...

Lisäksi tänään on syntynyt tuo kylpyammeen taso, johon kiinnitin myös ammeen hanat. Koristeeksi tuli simpukoita ja helmiä, ja lopputulos on ihan söpö. Löysin loistavasti rikkoutuneen simpukankuoren: hanat mahtui sen läpi aika näppärästi. Ja tuon ketjun päässä on tietenkin pieni musta ammeen tulppa, en nyt huomannut sitä kuvata.

Tänään syntyi myös tuo hylly naulakolla. Pitäis varmaan jonkinlaiset pyyhkeet laittaa koukuista roikkumaan... Lisäks syntyi toi ylisöpö vessapaperin säilytysteline jonka voisin ottaa ihan 1:1-koossa omaankin kylppäriin! Sinne pyörittelin pikku rullat oikeesta vessapaperista :D

Lisäksi oon tänään kokeillut uutta valkoista lankaa ja omasta päästä harjottelin pienen maton, joka pitäis vielä silittää. Voisi löytää paikkansa vaikka päämakuuhuoneesta. Seuraavaksi ois kiva opetella joku pieni vauvanpeitto tms...

♥:lla Iiris

Sininen huone

Lundbyni ehdottomasti levollisin ja rauhallisin huone on alakerran makuuhuone. Jotenkin siellä on sellainen unelias tunnelma. Kun ei saa unta niin tulee mietittyä että voi kun tuonne pääsis nukkumaan ihan oikeesti. Siellä on kieltämättä jo paljon tavaraa ja katseltavaa, mutta ei vielä tarpeeksi. Sängyn yläpuolinen seinä ja tietty myös yöpöydät kaipaavat jotakin pientä vielä... Ja kenkiäkin on tämän talon naisilla enemmän kuin nuo kahdet, niillekin ois kiva keksiä joku säilytysratkaisu noiden kenkälaatikoiden sijaan.

Lisäksi kosmetiikkahankintoja on ehdottomasti tehtävä vielä enemmän, sillä rasvoja ja meikkejähän ei koskaan ole liikaa. Siitä seuraa taas säilytysongelma: tämän talon huoneet ovat harmittavan pieniä. Mutta toisaalta, mielestäni tän talon tyyliin sopii sellainen huolettomuus, että huonekalut ovat nähneet aikaa ja tavarat ovat siellä sun täällä lojumassa. Sellasta rentoa tunnelmaa, että pelkkä talon katsominenkin jo rentouttaisi.

Kalustuksesta voisin kertoa sen verran, että ihana sänky, vaatekaappi ja yöpöydät ovat talon alkuperäiskalustoa, jolla äitini ja tätinikin ovat 40 vuotta sitten leikkineet. Gepetton kehto on vielä tuunausta vaille, sekä petivaatteita. Pinnatuoli on myös äidin peruja, nyt se on vaan päivitetty 2010-luvulle tummansinisestä pastelliksi. Peilipöytä on kyhäelmäni mökiltä, sekin vaatii vielä tuunailua ja sellaista koristeellisuutta ja romantiikkaa. Peili ja osa kosmetiikasta ostettuja, osa omista legoista löydetty ja vaatekaapin päällä olevat purnukat itsetehtyjä. Japanilainen maljakko pihakirppikseltä vuosia sitten, ja ihana uutuus eli ikkunassa roikkuvat verhot nukkekotikirppikseltä. Taulu on tietysti itsetehty, ja musta se on jotenkin ihan älyttömän söpö. Petivaatteet ovat Tilda-tilkuista, paitsi pitsilakana äidin peruja. Tyynyt löytöjä omasta ompelurasiasta, paitsi tuo ihana pitsiruusu verho-ostosten mukana kaupantekijäisiksi saatu ♥

♥:lla Iiris

Tyynyaskartelua

En ole vielä jaksanut opiskella ompelukoneen käyttöä, siitä on vielä kammo käsityövihausajaltani koulusta... Mutta sepä ei haittaa ministelyssä, jos on vaan hyvää liimaa :D :D... Tuli ihan söpö tyynykolmikko liimailtua kokoon tossa telkkaria katsellessa, voi kun saisi tuollaiset ihan omalle sohvalle...

Vielä on vähän hakusessa se, että mikä tyynyjen loppusijoituspaikaksi lopulta siunaantuu. Ne sopii kivasti yhteen, mutta voi ne yhtä lailla erottaakin. Ja toki tuollaisia on helppo näprätä lisää jos haluan sitten tuollaisia joka sohvalle ja sängylle :D Ja jos sen ompelukoneen käytön viitsisin opetella, niin mahdollisuudet sen kuin laajenisivat. Pakko muuten vielä mainita, että noiden kahden suuremman tyynyn rusetit tehty taas paidan "henkarinarusta" ja ihan kivasti ne kiiltää.

Toisessa kuvassa näkyvä jyhkeähkö sohva on oikeasti muuten sormusteline, jonk löysin eilen erittäin omituisesta kaupasta Tampereen pääpostin vierestä. Se oli niin hyvin nukkekotikokoinen, että oli ihan pakko hankkia. Ja paljon halvemmalla sain kuin jos olisin jostain nukkekotikaupasta tuon hankkinut. Mutta sohva jää varmaankin odottelemaan toista minikotia: Lundbyn olkkarissa haluan pitää tuon äitini vanhan kaluston, jonka punaiset käsinojat ja jalat ovat saaneet vain harmahtavaa maalia raikastukseksi. Olkkari sai muuten ihanan piristyksen uudesta mattohankinnasta, ja lattialle unohtunut uusi käsilaukkukin sopii sävyihin hyvin :)

♥:lla Iiris

Yläkerran kammari

Viime viikonloppuna käytiin mökiltä Mouhijärveltä käsin Hämeenkyrössä valtavan kokoisella kirppiksellä. Siellä tein löydön jos toisenkin, esimerkiksi jääkaapin runko löytyi. Samaten löytyi myös tämä sänky, jonka mittakaava itseasiassahan on 1:12. Ja tuohan on vielä pinnasänky, mutta onnekseni toinen pinnalaidoista oli erittäin helposti irrotettavissa, joten ehkä sulatan pienen koko-ongelman. Ja ajan kanssa kun sänkyyn kuitenkin kerääntyy peittoja, tyynyjä ja tietysti lelujakin, niin ehkä se koko vähän hukkuu(?)

 Toi huone on söpö ja vaaleanpunainen, muta joku juttu siinä ehkä vähän mättää... Jotenkin tuntuu että tavara ajelehtii tuolla, ettei oikein tiedä missä niiden pitäisi olla. Mutta eikös se ole kuitenkin aika tyypillistä lastenhuoneessa? Ehkä takaseinälle vielä taulu, ja jotain noille leluille vielä. Tai säilytystilaa. Tai kunnon lamppu. Äh, en mä tiedä, ehkä ajan kanssa tajuan mitä tuolta puuttuu :D Ainakin asukas ;)

Huomatkaa muuten ihanat pilkkuverhot jotka saapuivat eilen postissa! Sopii ihanasti. Ja yöpöydältä löytyvä suojelusenkeli-taulu saapui kirjeessä puolestaan tänään. Se on kaunis ja noh, mini :D 1:1-versioo mulla ei kyseisestä taulusta olekaan, joten nyt mulla on ainakin yksi enkeli turvaamassa minunkin elämää. Hyllyssä nököttävät nuket on löytö varastosta, isosiskoni vanhoista minileluista. Sohvalla istuva maatuskanukke on puolestaan irti leikattu muisto eräistä samettihousuista, joita käytin ollessani ala-asteella. Kannattipa siis säästää sekin ;) Nurkassa hyllyllä, hieman heikosti tosin, näkyy kaunis "vanha leikkiauto", se on yksi pelinappula Monopoly Maailman ihmeet -pelistä :D Voisin kaivaa kyseisen pelin muutkin nappulat esille, kun ne kaikki on niin täydellisiä nukkikseen! Ja mattona ensimmäinen minivirkkaukseni :)

♥:lla Iiris