Näytetään tekstit, joissa on tunniste 1:1-elämä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste 1:1-elämä. Näytä kaikki tekstit

maanantai 1. syyskuuta 2014

Valmista mutta vasta ministi

Hei, kirjoittelen täältä sohvaltani odotellessani lempirealityni Iholla, alkua. Mielenkiinnolla ootan sitä, voiko miesten ajatukset koskettaa niin kuin joidenkin naisten ajatukset tekivät aikaisemmilla tuottareilla. Toivon, että aitous on aitoa, suru surua ja ilo iloa, että ihan oikeasti ollaan iholla. Tai voivatpahan ne miehet olla aitoja, mutta toivon että niiden tunteet tuntuis taas minussa. Että odottaisin sitä ohjelman alkua, enkä tuijottaisi ruutua vaan silmät harmaana ja miettisin koska ohjelma päättyy.

Tuosta tulikin mieleeni, että on toden teolla alettava pohtimaan Chantillyn tulevia asukkaita. En halua tehdä semmoista ydinperheratkaisua, se on jo nähty ainakin minun päässäni. Ainakin haluan niille ihanat, aidot luonteet, sellaiset inhimilliset ja koskettavat. Oon miettinyt, että jospa repäisisin ja laittasin sinne kivan naisparin asustelemaan. Toisesta vähän sellainen vakavamielinen ja lempeä psykologi, toisesta sitten vaikka jotain ihan överiä, esimerkiksi hersyvä viiniasiantuntija :D. Kivempi saada kaksi kaunista naisnukkea, miettiä niille ulkonäöt ja pukea ne sitten kauniisti. Puhumattakaan kaikista ihanista naisten asusteista ja kosmetiikasta ;) Ja mahdollisesti he voisivat hankkia myös perheenlisäystä :) Mutta jokatapauksessa, muuttaa merenrantahuvilaani sitten kuka tahansa, tulevat he olemaan eläinrakkaita. Huvilan ullakolle on nimittäin jo kotiutunut pörheä harmaaturkkinen kisuli, jolle kissakuumeinen sisareni saa kunnian antaa nimen. Kisuli on ihan itse huovutettu, idea tähän höpsöläiseen tuli Maria Malmströmin nukkiskirjan neulahuovutetusta nallukasta. Jotenkin minulla on sellainen tunne, ettei tämä tapaus jää Chantillyn ainokaiseksi nelijalkaiseksi.


Taas yksi jos toinenkin lomapäiväni on humpsahtanut Chantillyn raksatyttönä, kun ullakko on noussut ja katto saatu osittain jo pään päälle. Kun tuota huvilaa ryhtyy kokoamaan, niin sitten sen kokoaisi vaikka ihan yhtä soittoa alusta loppuun saakka. Mutta kun niin se ei mene, koko ajan pitää ajatella kokonaisuutena, niin kuin oikeankin talon rakennusprosessissa. Ja nukkistaloa rakentaessa pitää pitää huolta, että pienet kätöseni mahtuvat joka nurkkaan aina siihen asti että kaikki näyttää minusta ihanalta ja tuo minulle iloa siitä, että kyllä minä osaan.



Vasta pikkuriikkinen osio näyttää edes vähän valmiilta, mutta mielestäni se on niin kaunis ja tuo tsemppiä jatkaa projektia, että halusin sen tännekin saada näytille. Tuo vintti on tuollainen jossa tekis mieli syksysateiden ropistessa kattoon vaan kietoutuu lämpöseen peittoon ja silitellä vieressä kehräävää kissaa. Hento pilvitapetilla päällystetty päätyseinä rauhoittaa, niin kuin valkoiset kattoparrut ja valkoinen matala kattokin. Valkoista siksi, että halusin ullakostakin sellaisen missä mun ajatukset mahtuvat hengittämään, että on avaraa ja valoa. Ja kun vihdoinkin biltematikkuja sain haalittua omakseni, laitoin niistä jo muutamat harmaat lattialankut ullakolle että kissan on mukavampi siinä loikoilla ja katsella ensimmäisestä lasitetusta ikkunasta ulkomaailman tapahtumia. Lattiasta tulee ihana. Ei ne turhaa niitä tikkuja ole kehuneet siellä facebookin nukkisryhmissä ;)






Viimeisissä kuvissa karu todellisuus iskeytyy verkkokalvolle :D Aivan viimeisimmässä näkyvissä jo pieni vilaus tulevan keittiön söpöistä sydäntapeteista ♥ Ehkä nekin tsemppaa mua unelmakeittiön suunnitteluun ja toteutukseen.

Tää on hyvä harrastus.

♥:lla Iiris

tiistai 26. elokuuta 2014

Nukkisluettavaa ja harrastushankintoja

Huhhei. Viimeisimmät sadepäivät olen viettänyt kotona tutkien uutta hankintaani, Maria Malmströmin kirjaa Nukkekoti Väinölän tapaan. Se on vielä ihanampi kuin aattelin, ja sen selailu herättää hullun motivaation kokeilla kaikkia kirjan ohjeita. Isäkin suunnittelee jo kuviosahan hankintaa kun inspiroitui niin kovasti sen tuomista mahdollisuuksista näissä nukkisjutuissa :D

Kyseinen saha olis kyllä aivan ihana, sitten vois tehä ties millaisia huonekaluja itse ja helposti, ihan oman tyylin ja toiveiden mukaan. Että kaikki huonekalut ei olis vaan semmosia "ikeapalikoita" vaan romanttisia muotoja ja kaikenlaista kuvioo löytyisi. Oh en kestä, ehkä isä hankkii sen sitten meille yhteiseksi joululahjaksi. Ja äiti ei hermostu isälle työkoneen hankinnasta, kun isä voi sitten sanoa että Iiris tätä niin kovasti tarvitsee :D

Kirjasta inspiroituneena kävin myös keskustassa Harraste-nimisessä liikkeessä hakemassa lampaanvillaa ja huovutusneuloja. Toiveena olis opetella tekemään pieniä nallukoita lastenhuoneisiin ja sohvannurkkaan, ja sit tietysti jopaa ihan "oikeita" kissoja ja koiria nukkekoteihin :) Lisäksi Harrasteesta löytyi pienenpieniä saranoita esim. ovia ja kaappeja varten, ainetta josta voi tehdä "vettä" nukkikseen, sekä pieniä mosaiikkeja Chantillyn kylppäriä varten.

Sinooperista ja Suomalaisesta kirjakaupasta mukaan tarttui ihania, alunperin kai skräppäilyyn tarkoitettuja papereita, joista toivottavasti pian saan ottaa kuvia Chantillyn tapettina ;) Nukkisprojekti edistyy toivon mukaan viimein huomenna, sillä Clas Ohlsonilta löydettiin äitin kanssa ihania maaleja upeissa karkkipastellisävyissä. Pastellisävyt jäivät vielä mietintään, mutta mukaan otettiin raikasta korkeakiiltoista valkoista, jota sitten sivellään ainakin Chantillyn sisäkattoon ja ikkunanpieliin, sekä varmasti osaan Lundbynkin kalusteista.

Tämän illan vietän rakkaan ystäväni kanssa elokuvissa, ja huomiseksi toivon itselleni energiaa nukkekodin maalaukseen. Kumpikin puuha muuten loistavaa sadesäälle (eli on syksyssä sitten kai jotain hyvääkin :D)








Ps. Toi pikkukirja löytyi isomman välistä♥ Nyt voivat nuketkin harrastaa nukkiksia mukavammin ;)

♥:lla Iiris

sunnuntai 3. elokuuta 2014

Tuliaisia Aasiasta

Heippahei, onpa ollut taukoa viime kerrasta :O Yksi selitys tähän on se, että sisareni saapui viime viikolla viisi kuukautta kestäneestä opiskelijavaihdostaan Aasiasta. Ja nyt me sit pitkästä aikaa asutaan kuukausi samassa talossa, kunnes hänen koulunsa alkaa taas syyskuussa Vaasassa.

Etelä-Korean tuomiset sain jo vanhempieni mukana, kun he kävivät siellä siskoni luona lomailemassa. Mutta sisareni Aasian kierroksen tuliaiset saapuivat sitten vasta siskon mukana. Ja tulipa sieltä yks (tai oikeastaan kolme) minijuttukin Singaporesta....



Nämä on oikeasti pyyhekumeja, mutta ah kuinka mainiot nää on nukkekodin elintarvikkeiksi! Ei ehkä kooltaan ihan Lundbyyn, mutta seuraavaan nukkikseen varmasti just passelit.

Sisareni sanoi, ettei oikein osannut ostella mulle nukkekotijuttuja, joten hän osti sitä missä on taitava: kosmetiikkaa. Ja kyllähän mäkin kosmetiikasta tykkään :D Nyt minulla on kuulemma maailman parhaat, Shu Uemuran ripsentaivuttimet, sekä maailman paras ripsari, jota muutkin ripsarinvalmistajat ostavat ja lisäävät omiin tuotteihinsa :D Ja sitten sisko toi myös yöksi jalkoihin kiinnitettävät detox-laput, jotka yrttien avulla sitten puhdistavat kehon yön aikana. Laitettiin ne jalkoihin muutama ilta takaperin, ja aamulla kun sitten otin ne pois, niin oli kehon myrkyt muuttaneet ne sisältä ruskeiksi! Jännittävää kiinalaista lääketiedettä...






Lundbyyn en ole muuten tehnyt vähään aikaan yhtään mitään. Ehkä se tuntuu jo niin valmiilta, vaikkei todellakaan ole. Ajatus harhailee jo ihan hulluna seuraavaan nukkekotiin, ja kaikkeen ihanaan mitä sinne sitten saan aikaan. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että haluun tehdä siitä sellasen ylisöpöilypastellihörhötyksen.

Lundbyyn kaipaisin jotain lisäinspiraatiota. Kai sitä pitäs vaan kääriä hihat ylös ja käydä olkkarin kimppuun. Kun jotenkin tuntuu, että ne huonekalut vaan ajelehtii siellä. Jotenkin mulla taitaa olla joku tyytymättömyysvaihe tän nukkekodin kanssa, ja alemmuuskompleksi kun kattelen muiden upeita nukkiksia. Mutta ehkä tää  on ohimenevää. Ja voin lohduttaa itseäni sillä, että todellakin olen aikasemmin ollut käsityövihaaja ja inhonnut kaikkea semmosta... käsillä tekemistä. Eli oon vasta ihan alottelija. Ja eihän tässä oo mikään kiire, voin kalustaa nukkiksen aina uudestaan, sitkun inspiraatio iskee.

♥:lla Iiris

lauantai 19. heinäkuuta 2014

Kirkko- ja kirpparilöytöjä

Mukavaa lauantaiaamua ja hyvää huomenta!

Mulla on tänään ohjelmassa elämäni ensimmäinen festaripäivä, täällä Tampereella Tammerfesteilla. Muuten ei varmaankaan olisi tullut vieläkään mentyä, mutta satun olemaan kesätyöpaikassa, joka on Tammerfestien tän vuoden pääyhteistyökumppani ja sen vuoksi jokainen työntekijä sai kutsuvieras-lipun sinne päiväksi :) Jee, mielenkiinnolla odotan millaista tulee olemaan. Toivottavasti ei nyt hirveesti sataisi ettei ihan kastuttaisi.

Eilen mulla oli arkivapaapäivä, ja käväisin sitten pyörällä kaupungissa vähän ostoksilla. Eka homma oli käydä ortodoksisen kirkon kaupassa valitsemassa 50€ arvosta mieleistä tavaraa. Seurakunta siis muisti mua lahjakortilla ylioppilaaks pääsyni johdosta, mikä oli kyllä kiva ele heiltä :)



Kirkon kaupasta löytyi sitten ihan mahtava minilöytö! Nyt on sitten pari jonkinlaista pyhää kirjaa mulla varastossa nukkekoteihin. Näihin ei kuitenkaan mennyt ihan sitä viittäkymppiä, vaan pääostokseni oli sitten sellainen suitsukkeenpolttohommeli, jossa voin sit polttaa vaikka tuikkua tai pitää karkkikätkönä. Eiköhän sille joku käyttötarkoitus löydy.



Kirkon jälkeen jatkoin sitten Radiokirppikselle, ja sieltä löysin sellaisen ihanan taulunkehyksen johon voin taiteilla jonkun miniatyyrijutun! Lisäksi löytyi vähän taas erilaista nauhaa askarteluihin. Kirpparin jälkeen kävin vielä vähän vaateostoilla ja pyörähtämässä myös Tigerissa, josta hain edullisia askarteluliimoja ja "nukkekodin nukkekodin" joka siis on oikeesti tommonen teehommeli. Mukana siinä tuli myös oiva tarjotin nukkekotiin ;) Pitää miettiä miten tota nukketaloa tuunailisin, ettei toi TEA olis siinä niin ilmeinen :D





Nyt aamiaiselle ja valmstautumaan tähän päivään :)

♥:lla Iiris

keskiviikko 9. heinäkuuta 2014

Tervetuloa!

Heippa ja tervetuloa seuraamaan blogiani Miniatyyriterapiaa. Kerron tässä terapiablogissani itsestäni ja elämästäni, ja varsinkin pienoisesta elämänmuutoksesta, joka minulla on menneen vuoden aikana käynnistynyt. Suuressa osassa tulee olemaan tuore ja rakas harrastukseni nukkekodit: aloittelevana näpertelijänä opettelen uusia niksejä, teen nukkiksiini uusia hankintoja ja toteutan itseäni siten, miten itsestäni hyvältä sattuu tuntumaan.

Entisenä käsityövihaajana aion esitellä täällä myös virkkausinnostustani, jonka vaikutuksesta omalta sekä nukkiksen lattialta löytyy itsetehtyjä mattoja ja koreja. Ehkä innostun opettelemaan vielä jotain haastavampaakin, varsinkin jos tarpeeksi seikkaperäisiä ohjeita (ja vertaistukea sekä opastusta) löytyy ;)

Haluan jakaa palan elämästäni ja puuhailuistani tässä blogissa, sillä aikomuksenani on osoittaa kaiken olevan mahdollista, jos vain haluaa EIKÄ rajoita itseään ihmeellisillä, kielteisillä ajatusmalleilla tyyliin: "Minä en ole käsityöihminen" "En ole luova" "Minä en tykkää tekemisestä, olen teoreetikko" "Minä en osaa tehdä itse, enkä voi myöskään opetella". Entiset ajattelumallini tekivät minut surulliseksi ja lopulta myös sairastuttivat, joten on aika muuttaa niitä. Minä pystyn, osaan ja voin oppia mitä ikinä sitten vain haluankin. Tärkeintä on löytää ne jutut mistä itse tykkää, ja hylätä ne jutut jotka eivät enää itselle tuota iloa tai lisää omaa onnellisuutta.

Tervetuloa seuraamaan terapeuttista ja aloittelijan ennakkoluulottomalla raikkaudella kokeilevaa miniatyyriharrastustani, sekä siinä sivussa nuoren naisen elämää, johon kuuluvat muun muassa ystävät, haaveet psykologian opinnoista, terveyden vaaliminen, työt, tulevaisuuden suunnitelmat ja muut syvälliset aatokset.

♥:lla Iiris



Ps. Näpertelin tuon Welcome-kyltin ihan tätä postausta varten, mutta sen lopullinen paikka ei kyllä tuossa äitini vanhan Lundbyn makuuhuoneessa tule olemaan. Kyltti odottaa mitä luultavimmin jonkintyyppisen verannan valmistumista ;) sitten joskus tulevaisuudessa...