sunnuntai 3. elokuuta 2014

Tuliaisia Aasiasta

Heippahei, onpa ollut taukoa viime kerrasta :O Yksi selitys tähän on se, että sisareni saapui viime viikolla viisi kuukautta kestäneestä opiskelijavaihdostaan Aasiasta. Ja nyt me sit pitkästä aikaa asutaan kuukausi samassa talossa, kunnes hänen koulunsa alkaa taas syyskuussa Vaasassa.

Etelä-Korean tuomiset sain jo vanhempieni mukana, kun he kävivät siellä siskoni luona lomailemassa. Mutta sisareni Aasian kierroksen tuliaiset saapuivat sitten vasta siskon mukana. Ja tulipa sieltä yks (tai oikeastaan kolme) minijuttukin Singaporesta....



Nämä on oikeasti pyyhekumeja, mutta ah kuinka mainiot nää on nukkekodin elintarvikkeiksi! Ei ehkä kooltaan ihan Lundbyyn, mutta seuraavaan nukkikseen varmasti just passelit.

Sisareni sanoi, ettei oikein osannut ostella mulle nukkekotijuttuja, joten hän osti sitä missä on taitava: kosmetiikkaa. Ja kyllähän mäkin kosmetiikasta tykkään :D Nyt minulla on kuulemma maailman parhaat, Shu Uemuran ripsentaivuttimet, sekä maailman paras ripsari, jota muutkin ripsarinvalmistajat ostavat ja lisäävät omiin tuotteihinsa :D Ja sitten sisko toi myös yöksi jalkoihin kiinnitettävät detox-laput, jotka yrttien avulla sitten puhdistavat kehon yön aikana. Laitettiin ne jalkoihin muutama ilta takaperin, ja aamulla kun sitten otin ne pois, niin oli kehon myrkyt muuttaneet ne sisältä ruskeiksi! Jännittävää kiinalaista lääketiedettä...






Lundbyyn en ole muuten tehnyt vähään aikaan yhtään mitään. Ehkä se tuntuu jo niin valmiilta, vaikkei todellakaan ole. Ajatus harhailee jo ihan hulluna seuraavaan nukkekotiin, ja kaikkeen ihanaan mitä sinne sitten saan aikaan. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että haluun tehdä siitä sellasen ylisöpöilypastellihörhötyksen.

Lundbyyn kaipaisin jotain lisäinspiraatiota. Kai sitä pitäs vaan kääriä hihat ylös ja käydä olkkarin kimppuun. Kun jotenkin tuntuu, että ne huonekalut vaan ajelehtii siellä. Jotenkin mulla taitaa olla joku tyytymättömyysvaihe tän nukkekodin kanssa, ja alemmuuskompleksi kun kattelen muiden upeita nukkiksia. Mutta ehkä tää  on ohimenevää. Ja voin lohduttaa itseäni sillä, että todellakin olen aikasemmin ollut käsityövihaaja ja inhonnut kaikkea semmosta... käsillä tekemistä. Eli oon vasta ihan alottelija. Ja eihän tässä oo mikään kiire, voin kalustaa nukkiksen aina uudestaan, sitkun inspiraatio iskee.

♥:lla Iiris

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti