lauantai 19. heinäkuuta 2014

Kirkko- ja kirpparilöytöjä

Mukavaa lauantaiaamua ja hyvää huomenta!

Mulla on tänään ohjelmassa elämäni ensimmäinen festaripäivä, täällä Tampereella Tammerfesteilla. Muuten ei varmaankaan olisi tullut vieläkään mentyä, mutta satun olemaan kesätyöpaikassa, joka on Tammerfestien tän vuoden pääyhteistyökumppani ja sen vuoksi jokainen työntekijä sai kutsuvieras-lipun sinne päiväksi :) Jee, mielenkiinnolla odotan millaista tulee olemaan. Toivottavasti ei nyt hirveesti sataisi ettei ihan kastuttaisi.

Eilen mulla oli arkivapaapäivä, ja käväisin sitten pyörällä kaupungissa vähän ostoksilla. Eka homma oli käydä ortodoksisen kirkon kaupassa valitsemassa 50€ arvosta mieleistä tavaraa. Seurakunta siis muisti mua lahjakortilla ylioppilaaks pääsyni johdosta, mikä oli kyllä kiva ele heiltä :)



Kirkon kaupasta löytyi sitten ihan mahtava minilöytö! Nyt on sitten pari jonkinlaista pyhää kirjaa mulla varastossa nukkekoteihin. Näihin ei kuitenkaan mennyt ihan sitä viittäkymppiä, vaan pääostokseni oli sitten sellainen suitsukkeenpolttohommeli, jossa voin sit polttaa vaikka tuikkua tai pitää karkkikätkönä. Eiköhän sille joku käyttötarkoitus löydy.



Kirkon jälkeen jatkoin sitten Radiokirppikselle, ja sieltä löysin sellaisen ihanan taulunkehyksen johon voin taiteilla jonkun miniatyyrijutun! Lisäksi löytyi vähän taas erilaista nauhaa askarteluihin. Kirpparin jälkeen kävin vielä vähän vaateostoilla ja pyörähtämässä myös Tigerissa, josta hain edullisia askarteluliimoja ja "nukkekodin nukkekodin" joka siis on oikeesti tommonen teehommeli. Mukana siinä tuli myös oiva tarjotin nukkekotiin ;) Pitää miettiä miten tota nukketaloa tuunailisin, ettei toi TEA olis siinä niin ilmeinen :D





Nyt aamiaiselle ja valmstautumaan tähän päivään :)

♥:lla Iiris

sunnuntai 13. heinäkuuta 2014

Sininen huone

Lundbyni ehdottomasti levollisin ja rauhallisin huone on alakerran makuuhuone. Jotenkin siellä on sellainen unelias tunnelma. Kun ei saa unta niin tulee mietittyä että voi kun tuonne pääsis nukkumaan ihan oikeesti. Siellä on kieltämättä jo paljon tavaraa ja katseltavaa, mutta ei vielä tarpeeksi. Sängyn yläpuolinen seinä ja tietty myös yöpöydät kaipaavat jotakin pientä vielä... Ja kenkiäkin on tämän talon naisilla enemmän kuin nuo kahdet, niillekin ois kiva keksiä joku säilytysratkaisu noiden kenkälaatikoiden sijaan.

Lisäksi kosmetiikkahankintoja on ehdottomasti tehtävä vielä enemmän, sillä rasvoja ja meikkejähän ei koskaan ole liikaa. Siitä seuraa taas säilytysongelma: tämän talon huoneet ovat harmittavan pieniä. Mutta toisaalta, mielestäni tän talon tyyliin sopii sellainen huolettomuus, että huonekalut ovat nähneet aikaa ja tavarat ovat siellä sun täällä lojumassa. Sellasta rentoa tunnelmaa, että pelkkä talon katsominenkin jo rentouttaisi.

Kalustuksesta voisin kertoa sen verran, että ihana sänky, vaatekaappi ja yöpöydät ovat talon alkuperäiskalustoa, jolla äitini ja tätinikin ovat 40 vuotta sitten leikkineet. Gepetton kehto on vielä tuunausta vaille, sekä petivaatteita. Pinnatuoli on myös äidin peruja, nyt se on vaan päivitetty 2010-luvulle tummansinisestä pastelliksi. Peilipöytä on kyhäelmäni mökiltä, sekin vaatii vielä tuunailua ja sellaista koristeellisuutta ja romantiikkaa. Peili ja osa kosmetiikasta ostettuja, osa omista legoista löydetty ja vaatekaapin päällä olevat purnukat itsetehtyjä. Japanilainen maljakko pihakirppikseltä vuosia sitten, ja ihana uutuus eli ikkunassa roikkuvat verhot nukkekotikirppikseltä. Taulu on tietysti itsetehty, ja musta se on jotenkin ihan älyttömän söpö. Petivaatteet ovat Tilda-tilkuista, paitsi pitsilakana äidin peruja. Tyynyt löytöjä omasta ompelurasiasta, paitsi tuo ihana pitsiruusu verho-ostosten mukana kaupantekijäisiksi saatu ♥









♥:lla Iiris

lauantai 12. heinäkuuta 2014

Tyynyaskartelua

En ole vielä jaksanut opiskella ompelukoneen käyttöä, siitä on vielä kammo käsityövihausajaltani koulusta... Mutta sepä ei haittaa ministelyssä, jos on vaan hyvää liimaa :D :D... Tuli ihan söpö tyynykolmikko liimailtua kokoon tossa telkkaria katsellessa, voi kun saisi tuollaiset ihan omalle sohvalle...

Vielä on vähän hakusessa se, että mikä tyynyjen loppusijoituspaikaksi lopulta siunaantuu. Ne sopii kivasti yhteen, mutta voi ne yhtä lailla erottaakin. Ja toki tuollaisia on helppo näprätä lisää jos haluan sitten tuollaisia joka sohvalle ja sängylle :D Ja jos sen ompelukoneen käytön viitsisin opetella, niin mahdollisuudet sen kuin laajenisivat. Pakko muuten vielä mainita, että noiden kahden suuremman tyynyn rusetit tehty taas paidan "henkarinarusta" ja ihan kivasti ne kiiltää.





Toisessa kuvassa näkyvä jyhkeähkö sohva on oikeasti muuten sormusteline, jonk löysin eilen erittäin omituisesta kaupasta Tampereen pääpostin vierestä. Se oli niin hyvin nukkekotikokoinen, että oli ihan pakko hankkia. Ja paljon halvemmalla sain kuin jos olisin jostain nukkekotikaupasta tuon hankkinut. Mutta sohva jää varmaankin odottelemaan toista minikotia: Lundbyn olkkarissa haluan pitää tuon äitini vanhan kaluston, jonka punaiset käsinojat ja jalat ovat saaneet vain harmahtavaa maalia raikastukseksi. Olkkari sai muuten ihanan piristyksen uudesta mattohankinnasta, ja lattialle unohtunut uusi käsilaukkukin sopii sävyihin hyvin :)

♥:lla Iiris

perjantai 11. heinäkuuta 2014

Yläkerran kammari

Viime viikonloppuna käytiin mökiltä Mouhijärveltä käsin Hämeenkyrössä valtavan kokoisella kirppiksellä. Siellä tein löydön jos toisenkin, esimerkiksi jääkaapin runko löytyi. Samaten löytyi myös tämä sänky, jonka mittakaava itseasiassahan on 1:12. Ja tuohan on vielä pinnasänky, mutta onnekseni toinen pinnalaidoista oli erittäin helposti irrotettavissa, joten ehkä sulatan pienen koko-ongelman. Ja ajan kanssa kun sänkyyn kuitenkin kerääntyy peittoja, tyynyjä ja tietysti lelujakin, niin ehkä se koko vähän hukkuu(?)











 Toi huone on söpö ja vaaleanpunainen, muta joku juttu siinä ehkä vähän mättää... Jotenkin tuntuu että tavara ajelehtii tuolla, ettei oikein tiedä missä niiden pitäisi olla. Mutta eikös se ole kuitenkin aika tyypillistä lastenhuoneessa? Ehkä takaseinälle vielä taulu, ja jotain noille leluille vielä. Tai säilytystilaa. Tai kunnon lamppu. Äh, en mä tiedä, ehkä ajan kanssa tajuan mitä tuolta puuttuu :D Ainakin asukas ;)

Huomatkaa muuten ihanat pilkkuverhot jotka saapuivat eilen postissa! Sopii ihanasti. Ja yöpöydältä löytyvä suojelusenkeli-taulu saapui kirjeessä puolestaan tänään. Se on kaunis ja noh, mini :D 1:1-versioo mulla ei kyseisestä taulusta olekaan, joten nyt mulla on ainakin yksi enkeli turvaamassa minunkin elämää. Hyllyssä nököttävät nuket on löytö varastosta, isosiskoni vanhoista minileluista. Sohvalla istuva maatuskanukke on puolestaan irti leikattu muisto eräistä samettihousuista, joita käytin ollessani ala-asteella. Kannattipa siis säästää sekin ;) Nurkassa hyllyllä, hieman heikosti tosin, näkyy kaunis "vanha leikkiauto", se on yksi pelinappula Monopoly Maailman ihmeet -pelistä :D Voisin kaivaa kyseisen pelin muutkin nappulat esille, kun ne kaikki on niin täydellisiä nukkikseen! Ja mattona ensimmäinen minivirkkaukseni :)

♥:lla Iiris



torstai 10. heinäkuuta 2014

Peiliaskartelua

Jokunen päivä sitten askartelin Tigerista löytämästäni jääkaappimagneetista ja loppuunkulutetun puuterirasian peilistä kylppäriin suuren peilin. Ja ehdin harmitella sitäkin, kuinka monta hyvää peiliä on tullut elämän aikana heitettyä pois, just tyhjien meikkiputelien mukana... Mutta eiköhän niitä nopeesti taas kasaannu :D





 Viimeisessä kuvassa myös tänään saapuneita hankintoja kylppäriin. Potta ja pesuvati ja kannu, ja nuo ihanat sinivalkoset saippua-astiat ja taustalla näkyvä vessaharja ♥ Ps: huomatkaa maailman sympaattisin vessanpönttö, jonka ystäväni muovaili pyynnöstäni ihan ohi mennen!

Ja tasona mökillä rakentamani kaakelipintainen "marmoripöytä" ylijääneestä oikean kylppärin kaakelipalasta ja sirkkelöintijätetikkusista. Tuli ihan söpö, tuollainen helppo ja yksinkertainen.

♥:lla Iiris

Tarpeettomasta tarpeellista

Tosiaan, nyt kun olen erinäisiin supernukkekotiharrastajien blogeihin ja sivuihin perehtynyt, oon tajunnut vaan yhä selkeemmin sen ettei kaikkea tosiaankaan tarvi nukkikseen ostaa valmiina kaupasta. Ennemminkin jutun juju on se, että tehdään itse, vaihdellaan, ostellaan fb:n nukkekotikirppiksellä toisten tuotoksia ja tosiaankin hyödynnetään kaikenlainen tarpeeton tavara, mitä arki tuo itse kullekin tullessaan. Tässä tulee melkein hulluksi, kun lopputulemana on se, ettei yhtään mitään kannata heittää pois :D "Ehkä tätäkin vois käyttää jossain..." Ja kun tämä "nukkekotisilmä" kehittyy, niin varmasti tulee keksineeksi yhä uusia käyttötarkoituksia roinalle ja roskalle.

Oon pistänyt meidän varaston ympäri, kun olen kolunnut minun ja sisareni vanhat legot ja barbilaatikot siinä toivossa, että nukkikseen löytyisi käyttökelpoista tavaraa. Ja voi kuulkaa, sitä on kyllä löytynyt (ilo on käyttää taas tavaraa jolla on viimeksi leikkinyt vuosikymmen sitten!)... Esimerkiksi eräästä laatikosta löysin ihanan aarteen: kirkkaanvihreän pikku yöpöydän, pikku pöytälampun ja pienenpienen jakkaran. Vein tämän kolmikon mökille ja pistin vaaleanpunaista metallimaalia pintaan, samaa jolla mökin huoneeni pönttöuunikin on maalattu.

Kotosalla leikkelin sitten uudesta paidastani ne ärsyttävät narut pois, joilla ne vaatteet saadaan pysymään henkarissa siellä kaupassa. Olin sitten heittämässä näitä narunpätkiä pois, mutta sitten huomasinkin että ohoh, tällä hennosti vaaleanpunaiseen taittavalla tuunataan vähän lampun pintaa. Ja nyt mulla on kolme söpöä pikku kalustetta, jotka löytävät varmaankin paikkansa sitten lastenhuoneesta. Ja ihan ilmaiseksi, kun hyödyntää vanhaa ja jo olemassa olevaa.




♥:lla Iiris

keskiviikko 9. heinäkuuta 2014

Odotettu oma nukkekoti

Oon aina ollut kiinnostunut nukkekodeista ja ihaillut kavereiden nukkiksia ja nukkekotilehtien kuvia. Oma nukkekotiprojektini alkoi kuitenkin vasta nyt vanhempana, kun toin Joensuun mummolasta äidin ja tätini vanhan nukkekodin tänne Tampereelle omalle työpöydälleni kököttämään. Kyseessä on siis Lundby-malli ilmeisesti 1970-luvulta, tai ainakin silloin äiti ja tätini sen joululahjaksi vanhemmiltaan saivat. Tunnearvoa pursuava talo oli kuitenkin nähnyt aikaa jo vuosikymmeniä, ensin leikeissä ja sitten mummolan komerossa, yhteensä yli neljäkymmentä vuotta. Otollinen tilanne antaa vanhalle mökille uusi elämä nyt 2010-luvulla, tällä kertaa mun tyyliin.

Harmikseni olen kadottanut lähes kaikki kuvat Lundbysta alkuperäiskunnossa ennen remontin aloittamista, joten alkutilanteen havainnollistaminen on nyt vähän haastavaa. Nykyisestä alakerran makuuhuoneesta löytyy yksi kuva, joten se olkoon nyt virallinen ennen-kuva :)


Kuva kertookin kyllä ihmeen paljon. Lattiat olevat kauttaaltaan tuollaiset harmaan siniset, ja tapetit joka huoneessa tuollaista samantyyppistä harmaanruskeankeltaisenvalkoista neutraalia. Sisäkatot ja nukketalon reunat olivat tummuneet ja paikoin maalipintakin oli jo rapsahdellut pois. 
Löysin netistä googlailemalla tällaisen kuvan Lundbysta, ja tuo tapaus on ovia lukuunottamatta täysin samanlainen kuin minunkin remonttikohteeni :) Siniset lattiat ovat vaihtuneet valkoisiksi, tapetit romanttisiksi, katto harmahtavaksi ja ulkoseinän "tiilipeite" hennon siniseksi.



Kuten kuvista näkyy, talo on mielestäni jo tosi hyvässä vaiheessa. Tuunausta riittää kuitenkin vielä vaikka kuinka, sillä jokaista yksityiskohtaahan voi viilata useitakin iltoja ;) Oon ylpeä tähänastisesta edistyksestä: se on kiva ajatus että äitin ja tädin talo on herätetty taas eloon. Ja erityisen kivaa on se, että vihdoinkin minulla on oma nukkekoti ja vapaudet tehdä siitä juuri omanlaiseni. Lundby on kauan vielä kesken (ja lisätilaakin voi aina hankkia...) mutta silti mielessä pyörii myös uusi hankintani, itse koottava The Chantilly Dollhouse mittakaavaan 1:12. Mutta sen projektin aika ei ole vielä: se on vasta kypsyttelyasteella.

♥:ll Iiris